Heiterwanger See

Viime viikonloppu oli hyvää aikaa pienelle syysreissulle, sillä Saksan jalkapallosarjat olivat maajoukkuetauolla ja Kathrinkin piti lauantain vapaata biokaupasta. Päätimme suunnata vuorille, sillä säätiedotus lupasi todella aurinkoista säätä koko eteläiseen Saksaan. Ensiksi suunnitelmissa oli reissu Königsseelle Berchtesgardeniin, mutta ilman autoa matka on kohtuuttoman vaikea. Minulla oli ollut jo jonkin aikaa suunnitelmissa tehdä reissu Itävallan puolelle Heiterwangin alppijärvelle, mutta toistaiseksi en ollut tätä suunnitelmaa toteuttanut. Tuonne pääsisi reilussa neljässä tunnissa junalla ja Bayern-ticket kelpasi matkalipuksi koko matkalle, vaikka mentiinkin valtion rajan yli Itävaltaan. Heiterwangin järvestä oli vaikea löytää tarkempaa informaatiota internetistä, mutta kaikilla löytämilläni sivuilla kehuttiin järveä upeaksi paikaksi. Itse olin bongannut paikan vain tutkiessani joskus Google mapsia ja mietin, olisiko tuollainen alppijärvi hieno paikka, vaikka informatiota ei jostain syystä löydy kovinkaan paljoa.

Lähdimme junalla Regensburgista hieman ennen aamuyhdeksää. Yö oli melko levoton, sillä itävaltalainen schlagertähti Andreas Gaballier konsertoi perjantai-iltana Regensburgissa ja konserttiyleisö elämöi keikan jälkeen kaupungilla yöllä kovaäänisesti. Junassa oli kuitenkin hyvin aikaa kuitata hieman univelkoja ja virkistävä Club Mate-juomakin tarttui perinteisesti Edekasta matkalle mukaan. Junaa vaihdoimme Münchenissä ja hyppäsimme Reutte in Tirolin suuntaan menevään paikallisjunaan. Tällä kertaa lehmät pysyivät laitumella, eivätkä tuleet edellisen vuoristoreissun tapaan raiteille ja muutenkin Deutsche Bahn toimi tänään varsin moitteettomasti. Junan pöydästä pystyi seuraamaan matkan kulkua mukavasti tästä kartasta. Valtion rajalla oli hieno näkymä Saksan korkeimmalle vuorelle, Zugspitzelle.

Suurin osa matkustajista tuntui jäävän viimeistään Garmisch-Partenkirchenissä pois ja melko tyhjä juna kolisteli kohti Itävaltaa. Jäimme pois pienessä Heiterwangin kylässä ja tuolla meidän lisäksi vain yksi ihminen nousi junasta. Heiterwangin asemalta oli vielä parin kilometrin kävelymatka järvelle. Aurinkoisessa säässä ja puhtaassa vuori-ilmassa oli mukava kävellä pienen kylän ja alangon läpi kohti kohdetta vuorten reunustamassa pikkukylässä.

Jo pelkästään tämä kävelyretki oli upea, mutta vielä lähemmäksi luontoa päästiin järven rannalla. Järven ympäri kävelymatkaa tulee 6-7 kilometria ja maasto on suhteellisen helppokulkuista, eikä nousua ole ollenkaan. Penkkejä on myös säännöllisesti matkan varrella, joten tämä paikka sopii myös pienemmille lapsille eikä vaadi mitään maratoonarin kuntoa. Marraskuu on ilmeisesti tälle paikalle sesongin ulkopuolista aikaa, sillä kesällä tämän järven voi kuvitella houkuttelevan uimareita, sukeltajia ja purjehtijoita nauttimaan vuoristomaisemista ja kristallinkirkkaasta, puhtaasta vedestä. Matkan varrella tuli vain muutamia patikoijia vastaan, joten upeiden maisemien lisäksi luonnon rauha teki kävelyretkestä poikkeuksellisen upean. 

Toiselle puolelle järveä aurinko ei paistanut, joten siellä maassa oli pientä hyhmää. Kävellessä pysyi kuitenkin mukavan lämpimänä, vaikka harmittelimmekin ettemme ottaneet termospulloon glühweinia... Järven pohjoisosasta löytyy laituri, grillauspaikka ja paljon penkkejä sekä pöytiä. Siellä oli kuitenkin vähän turhan kylmä, joten siirryimme aurinkoiselle puolelle nauttimaan eväitämme. Heiterwangin järven pohjoispuolella sijaitsee toinen järvi (Plansee), mutta ajanpuutteen vuoksi se jäi meiltä kiertämättä.

Eväiden syönnin jälkeen kävelimme hieman metsäisemmän, lännen puoleisen osan järvestä. Oli hieno nähdä järven upea vihreä väri, kun aurinko heijastui siihen. Tältä puolelta oli myös näkymä Zugspitzen huipulle. Auringon jäädessä vuoren taakse näkymä Heiterwangin suuntaan oli melkoisen sininen.

Järvikierrokseen meiltä meni aikaa vähän alle kaksi tuntia. Seuraavan junan saapumiseen oli aikaa vielä puolisentoista tuntia, joten yritimme etsiä jotain paikkaa, johon pääsisi lämmittelemään ja juomaan jotakin. Tämä oli helpommin sanottu kuin tehty, sillä pienessä Heiterwangin kylässä ei sesongin ulkopuolella ollut muutamaa traktoria lukuunottamatta mitään elämää. Heiterwangin leipomokahvilan aukioloajat herättivät meissä hieman hilpeyttä.... Kiersimme kyläpahasen jokaisen kolkan ja vasta lopuksi huomasimme "Sunnawirt"-nimisen paikan olevan mahdollisesti auki. Siellä oli pieni seurue, mutta ajattelimme ensiksi paikan olevan auki vain epävirallisesti, kun ulkopuolella oli kyltti "Betriebsruhe". Kävellessämme poispäin paikan tarjoilija kutsui meidät onneksi sisälle ja saimme juoda tuolla oluet ja glühweinit ennen paluuta takaisin Regensburgiin. Paikassa soitettiin uskomatonta alppipoppia, mutta tarjoilu pelasi, vuoret näkyivät joka suunnasta ja juomat olivat hyviä.