Derbyä derbyn perään

Saksan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Oberligassa saatiin kausi käyntiin viime viikonloppuna. Oberliga on jaettu pohjoiseen ja eteläiseen lohkoon. Eteläisen lohkon kaikki joukkueet ovat Baijerista, joten jokainen matsi on tavallaan derby. Sarjassa pelaa 12 joukkuetta, joista suunnilleen puolet ovat pieniä kyläjoukkueita, jotka pelailevat lähinnä osallistumisen ilosta, eivätkä yleisömäärätkään ole kovin suuria. Toinen puolikas, johon Eisbären Regensburgkin kuuluu, houkuttelevat peleihinsä 2000-3000 hengen yleisömääriä ja vierasfanejakin on yleensä mukavasti paikalla. Pelejä on yleensä vain viikonloppuisin perjantaisin ja sunnuntaisin. Joka joukkue saa pitää kahta ulkomaalaispelaajaa, joskin sarjassa pelaa paljon kaksoiskansalaisia esimerkiksi Tsekistä. Palkkatasosta ei ole tietoa, mutta luultavasti ainakin ulkomaalaispelaajat saavat elantonsa puhtaasti jääkiekosta.

Eisbären Regensburg pelasi ensimmäisen kotipelinsä Starbulls Rosenheimiä vastaan. Rosenheim on perinteinen jääkiekkokaupunki ja joukkue kuuluu sarjan suurimpiin. Vieraskannattajiakin oli saapunut ihan mukava määrä Regensburgiin. Rosenheim vei tasaisen ottelun lukemin 3-4. Regensburgin toisen erän musta hetki kostautui, eikä kotipeliä päästy juhlimaan. Yleisöä Regensburgin Donau Arenalle oli saapunut vain vähän reilut 2000 katsojaa. Tunnelma oli silti hyvä ja ottelun lopussa suuri osa istumapaikkojen katsojista nousi seisomaan omiaan kannustaakseen.

3.10 on Saksassa vapaapäivä ja silloin pelattiin täysi kierros Oberligaa poikkeuksellisesti keskellä viikkoa.  Päätimme Kathrinin kanssa tehdä päiväreissun Weideniin vieraspeliin. Regensburgin ja Weidenin ottelua nimitetään "Oberpfalzderbyksi" ja väkeä näissä peleissä käy yleensä melko paljon. Otimme junan Weideniin ja suuntasimme vanhaan kaupunkiin kahville ja oluelle. Weidenissä on useimpien baijerilaiskaupunkien tapaan hieno historiallinen keskusta. Erikoisuutena on mainittava paikallinen Gambrinus-olut, joka muistuttaa maultaan ja logoltaan samannimistä tsekkiläisolutta.

Vanhoilla mummonmarkoillakin voi vielä maksaa täällä

Monikielisyys elää tässä kaupungissa hyvin

Ruokavaihtoehtoja tästä kaupungista ei paljoa löytynyt, joten tyydyimme perinteisiin dönereihin ja marssimme hallille. Weidenin pieni jäähalli näyttää ulkoa enemmän uimahallilta...

2500-paikkaisessa hallissa yleisöä oli saapunut paikalle reilut 1800, joista ehkä 500 Regensburgista. Vierasblokki sijaitsee seisomakatsomon oikeassa kulmassa, kun taas kotikannattajat ovat vasemmassa. Derbyn jännitteistä huolimatta en nähnyt mitään järjestyshäiriöitä hallissa. Eisbärenin peli kulki oikein mukavasti, vaikka ottelun lopussa meinasi mennä vähän liian jännittäväksi. Loppulukemat olivat lopulta 3-5 Regensburgille. Weidenissä oli ihan mukava pikkukaupungin tunnelma ja jääkiekko on siellä ykkösurheilulaji.

Matsin jälkeen piti odotella junaa. Menimme luultavasti kaupungin ainoaan avoinna olevaan baariin tappamaan aikaa. Siellä sai huomata, että maailma on todella pieni, sillä törmäsin 40 000 asukkaan kylässä suomalaiseen. Kyseinen herra kertoi olevansa töissä Mclarenille ja asuvansa Weidenissä.

Perjantaina kausi jatkui EV Landshutia vastaan. Landshut on myös perinteinen jääkiekkokaupunki ja on voittanut aikoinaan Saksan mestaruudenkin muutamaan otteeseen. Landshut on aina kiinnostava vastustaja Regensburgissa ja nyt yleisöä saapui reilut 2300, joista ehkä 200 Landshutista. Ennen ottelua nähtiin Regensburgin kannattajien järjestämä koreografia, joka ilmeisesti juhlisti Icebreakers-kannattajaryhmän synttäreitä.

Regensburgin peli kulki taas oikein mukavasti, mutta lopussa meinasi bensa loppua taas kesken ja Landshut pääsi melko lähelle,  häviten kuitenkin 3-2 lukemin. Pisteet jäivät Regensburgiin varsinkin nuoren maalivahti Raphael Fössingerin hyvien otteiden vuoksi. Pelin jälkeen katsojilla ei ollut kiire mihinkään ja pelaajat jäivät tietysti myös juhlimaan voittoa fanien kanssa.